|
Korvasieni ††o** (Gyromitra esculenta, stenmurkla)
Korvasieni on poimulakkinen sieni, joka muistuttaa paljon tippaleipää. Korvasieni on monen mielestä se kaikkein herkullisin sieni, mutta tuoreena tai väärin käsiteltynä se on hengenvaarallisen myrkyllinen (sisältää solumyrkkyjä).
Korvasientä kannattaa etsiä hiekkapohjaisista havumetsistä.
Kuvateksti: Korvasieni on hauskan näköinen.
Kun sopiva metsätyyppi on löytynyt kannattaa alkaa etsimään korvasientä metsätyökoneiden ajourista, polkujen varsilta, hakkuualueilta tai muualta, jossa maan pintakerros on rikottu.
Myös porojen sorkkien jäljissä on usein ollut korvasieniä. Aivan mihin tahansa vuodenaikaan ei korvasientä kannata lähteä etsimään. Poiminta kannattaa ajoittaa huhti-kesäkuuhun, jolloin on lajin satoaika.
Korvasienen lakki on 5-12 cm leveä, ulkonäöltään kuin poimuiset aivot, ontto, sisäpinnaltaan vaalea. Lkin alareuna on kasvanut jalkaan kiinni. Jalka on tukeva, vaalean harmaa, 1-6 cm
pitkä ja epäsymmetrinen. Malto on ohutta, vaaleaa, haurasta ja jalassa kiinteää ja rustomaista. Korvasieni tuoksuu hyvälle ja voimakas tuoksu eroaa hyvin muiden sienten tuoksusta. Korvasieni on yleinen sieni koko maassa.
Korvasieni on arvostettu kauppasieni, jota säilötään kuivaamalla taipakastamalla. Vastapoimitut korvasienet puolitetaan, irrotetaan jalat pois, putsataan hiekasta ja keitetään
kahteen kertaan kattilassa, jossa 1 osa sientä ja 3 osaa vettä aina 5 minuuttia kerrallaan. Keittokertojen välissä korvasienet on huuhdeltava hyvin ja keitinvesi vaihdettava. Muista, että
keitinvettä ei saa käyttää ruoanlaittoon, vaan se on laitettava pois. Älä ole hengittelemässä kiehuvan kattilan vieressä liian pitkiä aikoja. Kuivattujen sienien osalta tulee muistaa, että ne
pitää käsitellä liottamisen jälkeen samaan tapaan kuin tuoreetkin korvasienet. Muista tuulettaa hyvin kun kuivaat tai keität korvasientä.
 |
Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne rapeiksi. Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden mukaisesti kuivattuja korvasieniä on liotettava vähintään 2 tuntia ennen niiden käyttöä (10 g
sieniä ja 2 dl vettä). Liotuksen jälkeen korvasienet keitetään kahteen kertaan kuten tuoreet korvasienet. Korvasieni soveltuu erinomaisesti kastikkeisiin ja keittoihin pienissä määrissä.
Korvasienen kostumus on hyvin samanlainen ravun lihassa. Herkkävatsaisen tulee aloittaa pienellä määrällä korvasientä ja hiljalleen lisätä määrää ruokailun yhteydessä.
Korvasienen myrkyistä 90% on gyromitriiniä, joka on tappava solumyrkky. Sienestäjän on hyvä tietää, ettei laita sormiaan suuhun tai silmään kosketettuaan korvasientä metsässä.
Korvasientä kuljetettaessa siitä haihtuu myrkkyjä. Älä siis myöskään nuuhkaile vastakerättyjä korvasieniä. Missään tapauksessa sitä ei saa mennä maistamaan tuoreeltaan.
Myrkytysoireita ovat mm. vatsakipu, väsymys, oksentelu ja krampit. Oireet alkavat ensimmäisten 12 tunnin aikana. Tämän ollessa tilanne, hakeudu välittömästi sairalahoitoon.
Herkimmät saavat oireita jo pelkän keitinveden haistelusta. Muista, että korvasieni voi olla kuolettavan myrkyllinen nautittuna ilman keittämistä.
Korvasienen itiöemä on ruskea, punaruskea tai mustanruskea. Korvasieni on 3-17 cm pituinen. Korvasienten sukuun kuuluu myös laakakorvasieni (Gyromitra perlata),
lehtokorvasieni (Gyromitra gigas), jotka muistuttavat paljon korvasientä. Piispanhiippa, pohjanpiispanhiippa sekä kartiohuhtasieni voi myös olla saman näköinen kokemattoman
sienestäjän silmissä. Korvasieni voi olla paikoittain hyvinkin runsas, jolloin saaliina voi olla useitakymmeniä korvasieniä.
Muut kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:
                                
Mikäli huomaat artikkelissa korjattavaa tai lisättävää, voit ilmoittaa niistä meille sähköpostitse. Palautteesi on tärkeä ja kiitämme siitä jo etukäteen!
Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Kuvat: Luonnossa.net -tiimi.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
