|
Sappitatti o (Tylopilus felleus, Gallsopp)
Sappitatti ei ole myrkyllinen, mutta maistuu karvaalle vielä
keittämisenkin jälkeen. Ei siis sovi ruokapöytään ihmisen ravinnoksi. Tämä punertava pillinen sienilaji on herkkutatin muotoinen, mutta täysin käyttökelvoton. Eksyessään muiden sienien kanssa ruokaan, pilaa koko satsin. Yleensä yksi
tällainen erehdys riittää siihen, että kyseinen sienilaji opitaan tunnistamaan metsässä.
Herkkutatin jalan yläosassa on vaaleahko hela.
Herkkutatiksi tätä lajia ei kukaan luule maistamisen jälkeen. Onneksi kyse ei kuitenkaan ole myrkyllisestä sienestä. Maku polttelee suussa ja on sapenkarvas. Sappitatti kasvaa
havumetsissä, kuusikoiden neulaskarikkeessa. Saattaa valita kasvupaikakseen myös lahokannon tai muurahaispesän. Sappitatin malto on valkoista ja maultaan kasvasta.
Sappitatin jalka on nuijamaisen pullea ja pinnaltaan ruskehtavan verkkokuvioinen. Jalka on väriltään ruskea tai tummanruskea. Pillistö on pullistunut ja muuttuu iän myötä punertavaksi.
Pillistön väri on kuitenkin aluksi harmaanvalkoinen. Sappitatti viihtyy Etelä-Suomessa, mutta havaintoja myös Oulua pohjoisempaa. Usein ensimmäiset sappitattihavainnot saadaan jo sienikauden alkupuolella.
Muut kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:
   
   
   
 
Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Luonnossa.net.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
