Sukelluskalastus
Sukelluskalastajat käyvät ahdin valtakuntaan kuin kotiinsa ja kelpuuttavat saaliikseen vain komeimmat vonkaleet. Laji vaatii harrastajaltaan paljon, mutta se antaa vielä enemmän. Tunnetta, joka syntyy nuolen lävistämän saaliin tempoessa täydellisen laukauksen jälkeen, on mahdoton kuvata, se täytyy kokea itse.

Sukelluskalastus on myös kilpalaji. Kisoja järjestetään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, ja moni haluaakin käydä mittaamassa tasonsa kilpailuissa aikansa kirkasvetisessä mökkilammessa kalastettuaan.

Lofooteilla.

Sukeltaminen tapahtuu lajissa puhtaasti henkeä pidättämällä. Hyvästä kunnosta ei siis ole haittaa, etenkin kansainvälisissä kilpailuissa, mutta hyvä apnean sieto, eli hengenpidätyskyky on välttämätön. Vaikkei tähän luontaisia lahjoja omaisikaan, ei ole syytä huoleen. ”Lahjattomat harjoittelee” - sanonta pätee apneaankin, ja jo puolen vuoden treenillä voi jokainen nostaa alle minuutin pidätyksen sopivampaan neljään minuuttiin.

Suomessa kala viihtyy kesäisin suhteellisen matalalla, joten yli kymmentä metriä syvemmälle tarvitsee sukeltaa harvoin. Ulkomailla kirkkaassa vedessä tilanne on toinen, isot kalat uivat usein syvemmällä, mistä johtuen saaliin perässä voi joutua sukeltamaan jopa yli kolmenkymmenen metrin syvyyteen.

50 kiloa.

Harrastuksena sukelluskalastukseen yhdistyvät luonnonläheisyys, saalistusvietin tyydyttäminen ja ääretön rentoutuminen. Yksi iltapäivä vedessä vastaa viikon etelänlomaa, niin täydellisesti arki pyyhkiytyy mielestä lajin parissa. Sukelluskalastus on myös todella addiktoivaa.

Alkuun pääsee harppuunalla, märkäpuvulla ja perusvälineillä, mutta kerran koukkuun jäätyään joutuu loppumattomaan varustelukierteeseen. Sukelluskalastus on lisäksi ekologisesti kestävin ravinnonhankkimistapa. Koska eteneminen tapahtuu uimalla ja sukeltaja valitsee juuri ne kalat, jotka hän aikoo syödä, ei luotoa kuormiteta turhaan.

Yli kiloisia ahvenia puruvedellä.

Välineet
Välineitä myyvät sukellusliikkeet, mutta tarkoituksenmukaisimmat löytyvät netistä tai yksinomaan sukelluskalastukseen keskittyneistä yrityksistä, joita suomessakin on. Perusvirhe on ostaa aluksi se hieman halvempi vaihtoehto. Tämänkin rahan voisi säästää, sillä lajin vietyä mukanaan se kalliimpi vaihtoehto tulee hankittua joka tapauksessa.

Kyttäystä.

Snorkkeli ja maski
Snorkkelin valinnassa yksinkertaisuus on valttia. Sääntönä voidaan pitää, että mitä tylsemmältä snorkkeli näyttää, ja mitä vähemmän siinä on liikkuvia osia, sen paremmin se soveltuu sukelluskalastuskäyttöön.

Maskin avulla ihminen näkee selkeästi veden alla. Ilman laitteita sukeltaessa ei maskin paineen tasaamiseen ole juuri ylimääräisiä ilmavarastoja käytettävissä, joten sukelluskalastajat käyttävät pääsääntöisesti ns. pienen ilmatilan vapaasukellusmaskeja. Maskia valittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota mallin istuvuuteen ja näkökentän laajuuteen.

Veden alla 15 kg turska.

Märkäpuku
Märkäpuku on sukelluskalastuksen tärkein varuste, jopa harppuunaa tärkeämpi, ja sen hankinnassa kannattaa panostaa laatuun. Puvun tärkeimmät ominaisuudet ovat lämmöneristyskyky, joustavuus ja kestävyys. Valitettavasti nämä ominaisuudet kasvavat toistensa kustannuksella, joten hyvä puku on aina kompromissi näiden kolmen ominaisuuden välillä. Sukelluskalastajat käyttävät pääasiassa ns. opencell pukuja, jotka istuvat päälle kuin toinen iho estäen veden pääsyn puvun sisään.

Pohjoisissa olosuhteissa vain paras neopreeni antaa tarvittavan suojan kylmää vastaan. 5-7 mm puvut ovat käytetyimmät. Puvun värityksen suhteen on olemassa kaksi koulukuntaa; toiset vannovat maastokuviollisten ns. camo-pukujen nimeen, toisten suosiessa aina tyylikästä mustaa.

Puruvedellä.

Ulkomaiset mittatilauspuvut (custom made wetsuit) ovat suosittuja parhaan istuvuutensa ja korkean laatunsa ansiosta. Tilausohjeet löytyvät yritysten kotisivuilta netistä. Hanskoihin ja sukkiin pätevät samat kriteerit kuin pukuun. Erittäin kylmissä olosuhteissa kolmisormiset mallit pitävät kädet paremmin lämpiminä kuin perinteiset viisisormiset.

Kolme turskaa.

Harppuuna
Harppuunat jakaantuvat joko kumilenkillä-, tai paineilmalla toimiviin malleihin. Koska harppuunan pitää olla kevyt, tarkka ja helppo ladata, kannattaa paineilmalla toimivat pyssyt unohtaa suosiolla. Suomen sameisiin vesiin soveltuu yleensä parhaiten 75cm pitkällä putkella varustettu kumilenkkiharppuuna. Norjaan mentäessä näkyvyys paranee, jolloin yli metriset mallit pääsevät näyttämään kyntensä. Nuoli on kiinnitetty harppuunaan joko narulla tai siimalla. Siima on helpompi käsitellä vedessä, mutta sen asentamiseen tarvitaan erikoisvälineitä, mitä ongelmaa ei narun kanssa ole.

Räpylät
Räpylän ominaisuudet vaikuttavat uitavuuteen ja määräävät tehon, millä sukelluskalastaja ponnistelee eteenpäin. Optimaaliset räpylät ovat juuri sopivan jäykät kullekin käyttäjälle ja kestävät rasitusta. Pitkillä lasikuituisilla vapaasukellusräpylöillä on paras hinta/laatu-suhde ja ne ovatkin käytetyimpiä.

Kissakala 11 kg, Norja.

Puukko
Pienet huomaamattomat sukeltajanpuukot ovat toimivimmat. Isoilla on tapana tarttua kiinni kaislikoissa ja hukkua. Puukkoa käytetään kalan verestykseen ja perkaamiseen. Se on lisäksi tärkeä turvallisuustekijä, jolla voi hätätilanteessa katkaista kiinni tarttuneen poijunarun tai siiman.

Kello
Sukeltajankello kertoo syvyyden, pohja ajan ja pinta ajan, mikä helpottaa kalastamista huomattavasti. Sukellusten välillä on tärkeä palautua kunnolla, ja riittävän pinta-ajan seuraamien onnistuu sukeltajankellolla vaivattomasti. Kisoissa kello on välttämätön kisa-ajan seuraamiseen.

Harvinaisia kulta ahvenia.

Poiju
Kirkasvärinen lipulla varustettu poiju varoittaa veneilijöitä vedessä olevasta sukeltajasta. Siihen on mahdollista kiinnittää ylimääräinen harppuuna ja muita välineitä. Poiju helpottaa kalakaverin paikallistamisessa ja on kisoissa pakollinen varuste. Poiju kiinnitetään riittävän pitkällä narulla joko painovyöhön tai harppuunaan.

Painovyö
Kuminen painovyö neutralisoi puvun nosteen, istuu tiukasti paikoillaan ja venyy syvän palleahengityksen mukaan sukellukseen valmistautuessa. Tarvittava painomäärä on hyvä ennakoida ennen veteen menoa tulevien sukellusten syvyyden mukaan. Mitä syvemmälle mennään sen vähemmän painoa tarvitsee ja toisinpäin. Painovyöhön kiinnitetään myös kalojen kuljetukseen käytettävä kalapiikki.

Saaristomeren hauki.

Tekniikat
Eri kalastustekniikat määräytyvät sen mukaan mitä kalalajia ollaan etsimässä. Suomessa käyttökelpoisia ovat kyttääminen, väijyminen ja pohjaa pitkin uiminen.

Kyttäämisessä sukelletaan pohjaan ja jäädään odottamaan paikalleen jähmettyneinä kalojen saapumista paikalle. Ahventa, taimenta ja siikaa saalistetaan tätä menetelmää käyttäen. Etenkin uteliaat ahvenet tulevat ihmettelemään pohjassa makaavaa sukeltajaa usein jo minuutin odottelun jälkeen. Sopivan parven löydyttyä voi paikalta ampua lyhyessäkin ajassa paljon kalaa. Myös turskaa ja lyyraa kalastetaan kyttäämällä.

PM kultaa.

Väijymistä käytetään hauen, lahnan ja särkikalojen saalistamiseen. Tekniikassa sukeltaja ui pinnassa kaislikon reunaa tai sisällä kaislikossa mahdollisimman varovaisin liikkein. Jos kalastaja etenee huolimattomasti, kalat aistivat voimakkaat liikkeet kylkiviivallaan ja pakenevat usein jo ennen näköetäisyydelle pääsemistä. Malttia noudattaen yleensä kuitenkin lopulta onnistuu päästä ampumaan suojaväritykseensä luottavaa komeaa haukimammaa.

Kuvaa kisoista.

Pohjaa pitkin uiminen soveltuu ainoastaan kampelan etsimiseen. Kampelan kanssa onkin oltava silmä tarkkana, sillä usein kalasta on näkyvillä ainoastaan silmät muun ollessa hiekan peitossa.

Kisat
Kilpailut ovat oivallinen tilaisuus tavata muita lajin harrastajia ja kehittyä paremmaksi kalastajaksi vanhojen gurujen esimerkkejä seuraten. Suomen sarjaan kuulu kuusi kilpailua, joissa menestys avaa maajoukkuepaikan PM, EM ja MM kisoihin.

Kilpailijat valmiina päivän koitokseen.

Pääosin kilpailut ovat Etelä-Suomen rannikkoalueella, mutta mukaan mahtuu myös yksi järvikisa Lahden lähistöltä. Aloittelijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan, lisätietoa Team Kampelan kotisivuilta osoitteesta: www.teamkampela.com.

Artikkeli: © Juha Siitonen.
Kuvat: © Juha Siitonen ja Team Kampela.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Sivun alkuun